Tietoa omaisille ja
saattoväelle

Hautauslupa
Hautausluvan kirjoittaa yleensä edesmennyttä hoitanut lääkäri kuolleeksi toteamisen yhteydessä. Me hautaustoimistossa huolehdimme hautausluvan hakemisesta ja toimittamisesta eteenpäin.

Oikeuslääketieteellinen kuolemansyyn selvittäminen voi viivästyttää hautausluvan saamista. Vainajalle suoritetaan oikeuslääketieteellinen tutkimus kuolemansyyn selvittämiseksi tilanteissa, joissa kuoleman ei tiedetä johtuneen sairaudesta tai kuoleman syynä on ollut esimerkiksi tapaturma tai kuolema on muuten tapahtunut yllättävästi.

Kuolintodistus
Kuolintodistuksesta selviää vainajan kuolinsyy. Sairaala toimittaa kuolintodistuksen rekisteriviranomaisille virkateitse ja omaisten pyytäessä antaa heille oman kappaleen.

Kuolintodistusta ei tarvita hautajaisjärjestelyissä eikä viranomaisten kanssa asioitaessa. Kuolintodistusta saatetaan tarvita kuitenkin esimerkiksi mahdollisten vakuutusasioiden hoitoon.

Hautauksia tehdään arkkuhautauksina tai tuhkauksina.

Arkkuhautauksessa siunaus- tai jäähyväistilaisuuden jälkeen arkku lasketaan hautaan.

Tuhkaushautauksissa siunaus- tai jäähyväistilaisuuden jälkeen arkku kuljetetaan krematorioon tuhkattavaksi. Tuhkaus suoritetaan kahden viikon sisällä. Tuhkat voidaan sirotella hautausmaiden muistolehtoihin, maa-alueille tai vesistöön.

Suoratuhkaus tarkoittaa, että erillistä siunaus- tai jäähyväistilaisuutta ei järjestetä. Tällöin vainaja kuljetetaan arkussa suoraan krematorioon tuhkattavaksi.

Jokaiset hautajaiset ovat erilaiset.

Tavanomaisesti hautajaisiin kuuluu siunaus- tai jäähyväistilaisuus, jossa saattoväki jättää viimeiset terveisensä edesmenneelle. Tilaisuudessa arkulle lasketaan tyypillisesti kukkia ja lausutaan muutama sana tai värssy arkun luona.
Kukkien viennin aloittavat lähiomaiset, jotka tavan mukaan istuvat eturivissä oikealla puolen tilaa, arkusta päin katsottuna vasemmalla puolella. Lähiomaiset laskevat kukkansa arkun vasemmalle puolelle sydämen kohdalle.

Siunaus- tai jäähyväistilaisuuden jälkeen usein järjestetään muistotilaisuus. Muistotilaisuudessa on tapana tarjota pientä syötävää sekä kahvia tai ateria. Muistotilaisuudessa muistellaan edesmennyttä ja luetaan adresseja.

Hautajaisiin osallistuneita ja muita suruun osaaottaneita on tapana kiittää. Kiittämisen voi tehdä usealla tapaa esimerkiksi puhelinsoitolla, kirjeellä tai lehti-ilmoituksella kuolinilmoituksen yhteydessä.

Saattoväeksi kutsutaan hautajaisvieraita, jotka ovat tulleet jättämään hyvästit edesmenneelle. Tässä muutamia ohjeita ja neuvoja hautajaisiin osallistuville:

Istumajärjestys siunaustilaisuudessa
Useimmiten siunaus- tai jäähyväistilaisuudessa lähiomaiset asettuvat istumaan tilan oikealla puolelle eturiviin ja muut sukulaiset heidän taakse. Muu saattoväki asettuu perinteisesti istumaan tilan vasemmanpuoleiselle penkkiriville.

Kukkatervehdykset
Jos siunaus- tai jäähyväistilaisuus on kappelissa/kirkossa, laskevat lähiomaiset ensiksi omat kukkansa vainajan sydämen kohdalle. Tämän jälkeen muu saattoväki laskee kukkansa vuorollaan, tyypillisesti penkkirivi kerrallaan. Kun on laskenut oman kukkansa arkulle, on tapana kääntyä omaisiin päin ja kumartaa tai nyökätä. Arkkuhautauksessa noudatetaan haudalla samaa kaavaa toisin kuin tuhkaushautauksessa, jossa tilaisuuden päätteeksi arkku jää paikoilleen kappeliin tai suoritetaan autoon kanto.

Pukeutuminen
Pukeutumisella saattoväki kunnioittaa tilaisuutta ja vainajaa. Musta on perinteinen ja aina sopiva väri hautajaisvaatteissa. Ainakin lähiomaisten on ollut tapana pukeutua mustan sävyisiin vaatteisiin. Naisille tyypillinen asu on musta mekko tai hame myös housu- ja jakkupuvut ovat tavanomaisia. Sukat ja kengät ovat tavan mukaan myös tummat ja huomiota herättävien asusteiden ja korujen käyttämistä tulee välttää. Miesten hautajaisasu on yleensä tummapuku, valkoinen paita ja taskuliina, musta solmio tai kravatti.

Pikkulasten pukeutumiseen ei ole varsinaista etikettiä ja, aikuisista poiketen, pienet lapset voidaan pukea vaalean sävyisiinkin vaatteisiin. Pienten lasten pukeutumine on kuitenkin tavanomaisesti myös olla hillitty ja tilaisuuteen sopiva.

Estyminen
Jos on estynyt osallistumaan hautajaisiin, on hyvien tapojen mukaista ilmoittaa tästä omaisille. Osanoton voi tällöin ilmaista adressilla, joka lähetetään omaisen kotiosoitteeseen tai muistotilaisuuspaikan osoitteeseen.

Vertaistuki

MIELI RY, SUOMEN MIELENTERVEYSSEURAT -TUKEA JA APUA
Keskusteluapua ja tukea kriiseissä ja vaikeissa elämäntilanteissa. Apua on saatavilla puhelimitse, netin välityksellä tai henkilökohtaisesti. Lisää tietoa täältä: https://www.mielenterveysseurat.fi/turku/
Kriisipuhelin 09 2525 0111 päivystää 24 tuntia vuorokaudessa, soittaa voi luottamuksellisesti ja nimettömästi.

ELÄKELIITTO -TUKEA PUOLISONSA MENETTÄNEELLE
Eläkeliiton järjestämällä Yhtäkkiä yksin -toiminnalla halutaan tukea leskeksi jääneitä uudessa elämäntilanteessaan. Toiminta koostuu muun muassa sopeutumisvalmennuskursseista, tukihenkilötoiminnasta sekä keskinäisen avun vertaistukiryhmistä. Lisää tietoa täältä: https://www.elakeliitto.fi/sopeutumista-tukevat-kurssit-leskille

SUOMEN NUORET LESKET RY –VERTAISTUELLA ETEENPÄIN
Suomen nuoret lesket ry on työikäisten leskien vertaistukijärjestö. Yhdistyksen toiminta on suunnattu leskille ja leskiperheille. Toiminnan kohderyhmänä ovat lesket ja heidän lapsensa. Lisää tietoa yhdistyksen toiminnasta täältä: https://nuoretlesket.fi/vertaistuki/

KÄPY LAPSIKUOLEMAPERHEET RY -APUA LAPSENSA MENETTÄNEILLE
Yhdistyksen toiminta on ensisijaisesti suunnattu vanhemmille ja perheille, joiden lapsi on kuollut raskauden myöhäisessä vaiheessa, vauvana, lapsuudessa, nuorena tai nuorena aikuisena. Yhdistys tarjoaa tukea auttavan puhelimen, tukihenkilöiden sekä ympäri Suomen toimivien vertaistukiryhmien kautta. Lisää tietoa täältä: https://kapy.fi/
Tukipuhelin (045) 325 9595 päivystää keskiviikkoisin klo 12-14. Tukiyhteydenottoja voi ottaa myös Whatsappilla tai sähköpostilla tuki@kapy.fi.

Perhe-eläkkeitä ovat leskeneläke ja lapseneläke. Perhe-eläke turvaa lesken ja lapsen toimeentuloa, jos puoliso tai lapsen vanhempi kuolee. Perhe-eläkkeeseen on oikeutettu leski avioliitosta tai rekisteröidystä parisuhteesta. Avopuoliso jää leskeneläkkeen ulkopuolelle, jos heillä ei ole yhteisiä lapsia. Lisää tietoa perhe-eläkkeistä täältä:
https://www.kela.fi/web/selkosuomi/perhe-elake

Perhe-eläke